Peräseinäjoen Haasjärven vanha reunusvalli erottuu varsin selvästi ko. korkeusmallissa (kuva 1). Se kulkee järviaukean itäpuolisessa moreenimaastossa kappaleen matkaa nykyistä pellonreunaa kauempana jotenkin suorakulmaisesti vanhaa puolustuslinjaa muistuttavasti eikä sitä siksi heti ensisilmäyksellä välttämättä arvaa kuivatun järven rantavalliksi. Reunusvallin ohella vanha rantaviiva erottuu yleensä rantatörmänä. Haasjärvelle on tyypillistä juuri reunusvalli eikä niinkään reunustörmä, mikä on varsin yleinen rantamuoto lasketuissa järvissä.Tähän vaikuttanee alueen suhteellinen tasaisuus ja kuivatuksen onnistuminen kokonaan. Haasjärven rannat ovat vallitsevasti olleet akkumulaatiorantoja eivätkä eroosiorantoja, joita syntyy etenkin niemiin. Rantavalleja kehittyy hiekka- ja moreenipohjille, ei niinkään savipohjille, jos ainesta ei kulkeudu paikalle kauempaa. Tämä ilmeisesti vaikuttaa "aukkoihin" reunusvallissa. Jonkin verran vanhan rantaviivan seuduilla on varmaankin myös hiekkaa rantatasanteina tai ohuena peittohiekkana moreenin tai seisovan veden kerrostumien päällä. Sitä ei kuitenkaan juuri voi päätellä pelkästään korkeusmallista.
Kuva 1 a) korkeusmalli. (Maanmittauslaitos, avoin aineisto) b) Haasjärvi: todennäköinen rajaus (punaisella ja katkoviivalla) ja reunusvalli (punainen viiva). Oikealla kulkee Seinäjoki. Haasjärven laskuojana Seinäjokeen Patruunanoja eli Haasoja. (Maanmittauslaitos: 2 m korkeusmalli, 12/2014, mittakaavalukema viittaa alkuperäiseen kuvakokoon, Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2014 aineistoa.)
Haasjärvellä on ollut rantaviivaa reunusvallin perusteella noin 10 km. Rantavallin järven puoleinen taive on noin korkeudella 92 - 92,5 m.p.y. Vastaavasti pinta-ala olisi ollut noin 336 ha. Ennen kuivatusta pinta-alaksi on arvioitu kuitenkin 260 ha (Hieta 2006), joten vedenpinta on saattanut olla hieman reunusvallia alempana kuivatuksen alkaessa. Laajasti keskiosilla vedensyvyys on ollut 2 - 3 m ja järveä on sanottu kalaisaksi. Wasastjernat kalastelivat kesänvieton yhteydessä Haasjärven saaresta käsin. Jos keskisyvyys on ollut luokkaa 2 m niin vesimäärä olisi ollut 5 - 7 miljoonaa kuutiota. Haasjärven lounais-koillissuuntainen suurin leveys on ollut noin 2 km ja luoteiskaakkoinen pituus noin 3 km.
Haasjärven reunusvalli on 0,5-2 m korkea ja 5-20 m leveä, tyypillisesti noin 10 m leveä ja metrin korkea, järven puolelta jopa 2 m korkea, ilmeisesti hiekkainen valli. Reunusvallin poikkiprofiili on tyypillisesti epäsymmetrinen (kuva 2). Vallin harjan korkeus on noin 93 - 94 m tasolla (m.p.y.). Sen syntyyn on varmaankin vaikuttanut sekä tuulen synnyttämään aallokkoon että talvisen jään työntöön liittyvät rantavoimat. Rantavallin harja on ollut 0,5 - 2 m vallinnutta vedenpintaa korkeammalla. Rantapenkkaa kasaantuu suurimmissa myrskyissä tyrskyvyöhykkeelle normaalin rantaviivan yläpuolelle. Reunusvallin aines on yleisimmin hiekkaa ja paikoin se saattaa sisältää myös jossain määrin soraa ja kiviä (vrt. Keränen 1985, Åberg 2013 ).
b
Kuva 2 Reunusvallin poikkiprofiileja, .a) itäosaa. b) Haasjärven saari (Korkeutta korostettu. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2014 aineistoa.)
Haasjärven kuivatus aloitettiin 1850-luvulla aikoinaan Suomen rikkaimpiin miehiin kuuluneen ruukinpatruuna G. A. Wasastjernan toimesta viljelysmaiden lisäämiseksi. Hän kaivautti 1200 metrin pituisen Patruunanojan järven alavasta luoteispäästä kohtisuoraan Seinäjokeen. Kanava kulki osittain kalliossa ja sen syvyys oli 5-6 m ja leveys noin 4 metriä. Kaivaminen kesti useita vuosia. Työssä saattoi olla kesäisin arviolta 40 miestä. Kaivuutöitä tehtiin ainakin jo vuonna 1852. Kallion murtaminen näyttäisi keskittyneen vuoteen 1855, jolloin ilmeisesti omasta ruutitehtaasta (Östermyra) saatua ruutia käytettiin 467,5 kg. Dynamiittiahan ei tuolloin ollut vielä keksitty. Suomessa järvenlaskut maatalouden tarpeisiin yleistyivät vuoden 1740 suoasetuksen jälkeen ja niitä tehtiin tai aloitettiin etenkin 1800-luvulla jatkuen aina 1950-luvulle asti ja myöhempäänkin. Haasjärven kuivatuksen ensimmäinen rakennusvaihe hiljeni 1858 jälkeen, mutta jatkui ainakin vuoteen 1862 asti. Rahaa oli kulunut noin 4 600 ruplaa. Kuivausta jatkettiin vuonna 1886 alkaen. Patruunanojaa syvennettiin edelleen 1930- ja 1960- luvuilla.( Hieta 2006).
Rotkomaisilta osiltaan kanavan syvyys saattaa olla nykyään 7 - 8 metriä (kuva 3). Voitaneen sanoa, että Haasjärven kuivatus onnistui harvinaisen hyvin. Koko järvi saatiin hallitusti laskettua ilmeisesti johtuen tarpeellisista voimavaroista, kuten jopa omasta ruutitehtaasta, mitä hankkeen takana oli. Useinhan järvenlaskuihin liittyi sekä veden murtautumiseen liittyviä katastrofeja että vaillinaisia tai suorastaan vahingollisia tuloksia.
Kirjallisuus
Anttila, V. 1967. Järvenlaskuyhtiöt Suomessa.
Hieta, R. 2006. Haasi- eli Haasjärven kuivatus. Peräseinäjoen Joulu 1/2006, 39-41.
Keränen, R. 1985. Wave-induced sandy shore formations and processes in Lake Oulujärvi, Finland. Nordia 19:1,1-58.
Åberg, A. 2013. Itämeren ylin ranta Suomessa. Pro Gradu. Helsingin yliopisto. Geotieteiden ja maantieteen laitos. Geologian osasto.
Abstract
One of the geomorphological features, which can in practice be seen only in a sufficiently exact elevation model, is the dried lake levee.
Drying of Haasjärvi was carried out mainly in 1850 century by G.A. Wasastjerna.
Haasjärvi coastline has been about 10 km. The lake side bend of the beach pank is about the height of 92 - 92.5 meters above sea level. Widely mids, the water depth was 2 to 3 m and the lake was rich in fish, said. The SW-NE direction of the maximum width was about 2 km and NW-SE length of about 3 km.
The beach levee is 0.5-2 m high and 5-20 m wide, typically about 10 m wide and one meter high, lake-side up to 2 m high, apparently sandy embankment. Cross profile is typically asymmetrical. Beach ridge height is of about 93-94 m level (asl). Its emergence is probably influenced by the wind and the waves and the winter ice thrusting forces associated with the beach. The beach ridge brush was 0.5 - 2 m above the surface of the water prevailed. Ridge material is commonly sand, and in some places it may also contain to some extent, gravel and rocks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti